28.2.2017

Helmikuun Instagrammailut

Kaikki kivasti. 
Ystävänpäivä- masennukset ohitettu ja katse kohti tulevaa.
 Vielä pieni takasheitto Helmikuulle. 
Onhan tänään jo maaliskuun ensimmäinen päivä hei! 

Tässä kuussa hurahdin ihan täysin, nimittäin neulomiseen.

Elli tais tylsistyä kun vietin Helmikuun ekat päivät pelkästään puikkojen parissa.

Yhden sunnuntain aikaansaannos.

Tadaa!! Olin aika ylpeä, tuli niin karsea että se on loppujen lopuksi hieno.

Aamu somettelut lusikassa.

Likaisen tukan päivä.

Vuosipäivälahjaksi uusi ihana hihna!

Vuosipäivä vieteltiinki vesillä. Laivan buffetin viinien siivitteleminä, aivan hyvä!

Ilosena lähössä töihin. Uusin laukku löytö: Lindexiltä! Niin hieno!

 Ikäkriisi pahentu, kun löysin tämän
 ja sanoin ääneen, että oon ollut Disney On Icessa 20 vuotta sitten. Muistan vieläkin kaiken. 
Jopa sen, että vältyin saamasta itkupotkuraivareita, sillä kummitätini oli ennakoinut tilanteen 
ja sain haluamani, haha. 
Välkkyvän taikasauvan, joka muuten välkkyy edelleen, näin 20 vuoden jälkeenkin. Minä en vanhene(enpä), eikä nähtävästi taikasauvatkaan.
Vielä yks myssy-selfie.

Ja uuden tekoon.

Kaikille niille rakkaille , jolloin ei pääse paikalle oikeasti.

Valmista tuli!

Ystävänpäiväkukat, jotka muuten edelleenki porskuttaa tuossa yöpöydällä menemään.

 Kokeiltiin myös kikherne- suklaapiirakkaa ja toimi muuten hyvin. 
Ehkä omituisin asia oli se, että tiesi että siinä on herneitä niin oli ennakkoluuloja mutta jos 
ei olis tiennyt moista niin ei olis varppina edes tajunnut, samaa tokas avokki.
Tatuointi- inspiraatiota metsästämässä.

Nicolla nyt vastaavasti sitten mieskromosomi.

Ikävää muistuttamassa.

Kevättä rinnassa ja ikkunalaudalla.

 Sunnuntai-maanantai välisten öiden pelastaja. 
Ilmapatja. 
Ollaan tehty useampana viikonloppuna retki olohuoneeseen, kun makkarissa on liskot tullu kyläilemään.

Diy- hommia lisää. Pakko päästä eurokankaaseen loppuviikosta.

Helsingissä.

Ripsihuollossa, Heidillä. 
Salon Duessa, Pohjoinen makasiininkatu nelonen, Helsinki. 
Maailman parhain palvelu sekä kädenjälki. 
Päälle parin vuoden kokemuksella voin sanoa. 

Heidin löytää Salon Duessan osoitteen lisäksi:
 Instagramista: Heidisofi_hair 
Puhelinnumerosta: 09-604882

 (Tuo timma on ihan mahtava! Kiireen keskellä ei aina kerkiä soittelemaan, joten tuon kautta saa näppärästi varattua ajat ilman puheluita.)
 Väsynyt ystävä. 
Ystävällä on ollu pieniä hiertymiä tassuissa, sekä nuissa rypyissä mutta saatiin iha mahtava apukeino, josta kerron teille lisää myöhemmin. 

Pysykää linjoilla ranu-ihmiset!
 Löysin tämän täydellisen villasen takin meidän Lahen Cetorista. 
Kirpputorilta, muutamalla eurolla. Ihan paras! Täällä jos jossain on hyvät kirpparit. 
Aina löytää jotain ja ihan parilla hassulla lantilla.
Parhaat kamut.





 Tässä sitten vielä viimeseksi muisteloa omista wanhojen tanhuista, joista onki reippaat 7 vuotta. 
Taas lisää aihetta ikäkriiseilyyn. Eih!

Miten teillä meni helmikuu? Joko se kevät on tuloillaan? 
Mites nuo meidän Lahen MM-kisat? 
Ei oo paljoo itteä kiinnostellut mutta ootteko eksyny näille suunnille?

Eipäs sit muuta ku morjens! 

- Pauliina

14.2.2017

Ystävänpäivä

Mites teidän ystävänpäivä sujui? 
Mulla ei kovin kehumista. 
Oikeestaan oli maailman surkein päivä taas vaihteeksi kerran. 
Johtunee osaksi siitä, että en päässyt viettämään kyseistä päivää omien ystävien 
kera mutta myös siitä, että olen ollut kaksi päivää yrjötaudissa. 
Semmosta kevyttä! Se, että välimatka ystäviin on kilometrin parin sijaan tällä hetkellä
 reilut sata kilometriä on mulle ollut melko rankka asia. 
Tässä on puolen vuoden aikana huomattu, että oikeat ja parhaat ystävät pysyy kyllä 
kelkassa oli kyseessä se sata taikka kuusisataa kilometriä. 
Harmikseen on tullut huomattua, kuinka ihmisiä tippuu kelkasta hetki hetkeltä enempi ja
 niinkai sen on tarkotus mennäkkin joiden osalta.
 Ystävyydenkin pitäis olla molemminpuolista ja semmosta, että molemmat siitä nauttisi. 
Eihän kukaan jaksa ystävyyssuhteessakaan olla aina se joka ottaa aina itse yhteyttä ja odottaa toista, eihän?


No mutta. Ystävänpäivä on ollut mulle aina ystävien päivä, ei parisuhde- päivä. 
Ystäville on liian vähän päiviä, joten pidän tätä päivää jatkossakin ystävien päivinä. 
Hyvä ystävät! 
Meillä nyt sattuu sopivasti olemaan helmikuussa Nicon kanssa vuosipäiväkin,
 joten meille juhlapäiviä riittänee. 
Nyt harmittaa ihan tosi paljon, että tää päivä meni niin totaalisen huonosti, että tekis mieli kiljua.



Kiskasin mä iltapäivällä ulkovaatteet päälle ja suuntasin kauppaan ja
ostin itelleni lohdutukseksi kukkia. 
Neki näyttää nyt iltaan mennessä jo lurpahtaneen. Kiva!



No mutta hei tässä tämmönen sopiva ystävänpäivämasennus- postaus tältä erää. 
Oon ollut kateudesta vihreä, kun oon katellut kaikkien hienoja ystis- kuvia instagramista
 ja manaillut jo, että olispa tää päivä jo ohitse.



Mä palaan silti vielä hetkeksi vanhoihin ystävänpäiviin, jotka on ollukki 
parhaimpia mitä oon koskaan viettänyt. 
Hahah, muistu muuten mieleen, että mulla on ollut ensimmäinen poikaystävä
 12 vuotta sitten ystävänpäivänä. 12 vuotta sitten, hullua! 
Tuossa eilen kaivelin tavaroita ja löysin mm. Disney on ice- lipun, joka oli vuodelta -97,
 eli voin sanoa että oon ollut katsomassa jääshowta 20 vuotta sitten.
 Hyi miten pahalta tuo kuulostikaan! 
Sain myös toissa päivänä slaakin, kun sain tietää että Dua Lipa on syntynyt 1995. 
Mä olen vanha, ikivanha ja mitä mä olen saavuttanut elämässäni? 
En yhtään mitään.



Näihin masennuksiin ja ihaniin tb-ystävänpäivä- kuviin..

Elokuviin 2010 ystiksenä, kera ihanan porukan.

2011 leivottiin kakkuja ja piirreltiin ilmapalloihin.


2013 kirjoteltiin päiväkirjaa, paisteltiin tyttövoimalla pizzaa ja parin päivän päästä taisin saada kukkiakin myöhästyneenä ystävänpäivälahjana.





2015 ystävänpäivänä vein Lauran Lontooseen.

Ihan huippu reissu.

Mikä on parempaa ystävänpäivänä, kun olla shoppailemassa Lontoossa parhaanystävän kanssa?

Ja juua parit hyvät siiderit kaikkien ostosretkien jälkeen.

2016 suuntasin vaihteen vuoksi Lauran hoiviin Tampereelle.

Se taiko mulle upean tukan.

Sekä yllätti meikämannet ihan totaalisesti Cheekin jäähalli- keikalla, hahaha! Vasta taxista ulosastuessani sain tietää mistä on tarkalleen kyse.

Pakolliset Face swäppäykset.


Ai että! Hieman hellitti ikävää vanhojen muistelu. 
Sellaset terkut tältä erää täältä Lahdesta. 
Onneksi ens viikolla pääsee taas käymään mutkan Hesoissa. 
Ikävää lievittämässä.

Heipparallaa! 

- Pauliina

1.2.2017

Tammikuun instagrammailut

Se on kuulkaas ensimmäinen kuukausi tätä vuotta koluttu läpi. 
Vuosi näyttää erittäin lupaavalta, sanotaanko näin. 
Kuukauden insta- saalis tästä vielä näin.

Harmaa aloituskuva tammikuulta.

Vuosi vaihtu sinisen viinin ja hyvän seuran kera.

Sekä lautapelien, nakkien ja perunasalaatin kanssa, okei sipsejäkin oli!

 Ensimmäisellä viikolla juhlittiin myös Nicon yllärisynttäreitä. Huh!
Ne ketkä tuntee mut niin tietävät, että oon maailman huonoin pitämään
ylläreitä ja sorrun ne kertomaan aina ennen h-hetkeä mutta tällä kertaa sain
huijattua Nicoa kavereiden ja perheen kanssa oikeen kunnolla.
Kundi ei osannu aavistella mitään, koska juhlat järkättiin sopivasti loppiaiseksi.
Sain myös omat parhaatkamut samaiseksi illaksi tänne Lahteen.

Seuraavana päivänä ei ehkä ollukkaan enää niin kivaa.
Ei se ihan huijausta ole, että vanheten krapulat pahenee.



Tämä suloinen näky on joka aamu kohdattava.
Tekis mieli jäädä itekki köllimään.

Pinkki perjantai.

Ainaiset mielikuvituskorkkarit kun sovittelen peilin edessä vaatteita.
Syyllistyykö moni muukin, vai oonko muka ainut?

Herkkutelua viikonloppuna.

Lauantai-illan villi ohjelmanumero. Paitojen painaminen.

Mun superi ihana yöpöytä, jonka joulupukki toi.

Pikkumustapäivä.

Kenkälusikka ja minä.

 Meikämannen eka tatuointi!! Iiks! Eikä muuten varmaan vika.
Tämä taiottiin kotisoffalla facetime- puhelun aikana.
Nico on kyllä taitava tekemään. Hand pokena tehtiin ja meni max. vartti.
Naiskromosomi, ei The xx- bändi sentääs!

Päivän asun teema fifty shades of grey.

Hesoihin bussi vei ja maailmanparhain Skam.

Rakkain Kamppi. Kamalan ikävä tuli viime perjantaina kun tuolla pyörin.
Kyllä me vielä toisemme taas kohtaamme, uskon sen.
Eerikinkatu 2010-2015.

En oo muuten enää kaljuripsi.
Mulla on nimittäin uudet C-kaarevuutta olevat räpsyt.
Helpottuu taas aamuheräämiset.
Kiitos Heidi ja Salon Duessa.
Näistä lisää erinäisessä postauksessa vielä.

Kotibileissä.

Tirra.

Tähän kuvaan onki sopiva lopetella. Tänään räpsästy helmikuun kunniaksi.

Terppa! 
- Pauliina